Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden tavoitteena on ollut tehdä yhteistyötä laajasti eri yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa ja tuoda muotoiluosaaminen ja muotoilun mahdollisuudet aktiivisesti keskusteluun. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Helena Hyvösen mukaan vuosi oli antoisa ja onnistui yli odotusten.

– Designpääkaupunkivuosi oli mahdollisuus näyttää mitä voimme saada aikaan monialaisesti, yhteistyöllä ja luovuutta hyödyntäen. Hankkeet lähensivät luontevasti eri koulutusalojen opiskelijoita ja opettajia ja vahvistivat Aalto-henkeä. Loimme rakentavia yhteistyömalleja myös monien yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Olemme onnistuneet designvuoden aikana tavoitteidemme mukaisesti rakentamaan parempaa elinympäristöä paikallisesti ja kansainvälisesti. Olemme luoneet pohjan sille, että designvuosi tuottaa myös tulevaisuudessa, Hyvönen kertoo.

– Vuoden suuria onnistumisia on ollut myös monialaisten verkostojen syntyminen, se oli keskeinen tavoitteemme. Osa monialaisista projekteista on vasta aluillaan ja ne jatkuvat vielä pitkään. Iloitsen siitä, että ihmiset ovat löytäneet toisensa koulujen, eri alojen, kaupunkien ja yritysten välillä ja innostuneet yhteisestä tekemisestä. Mitä kaikkea kontakteista voikaan syntyä, kun on vahva yhteisen tekemisen idea.

Muotoiluvuoden päättyessä arvioita vuoden saavutuksista tehdään eri tahoilla. Aalto-yliopistossakin toteutetaan alkuvuodesta 2013 kyselytutkimus, joka selvittää designpääkaupunkivuoden vaikuttavuutta ja miten muotoilun asiaa on edistetty.

Living+ jatkaa elämäänsä

Vaikka teemavuosi päättyy, Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden Living+ -ohjelmiston elämä jatkuu: Living+ on jatkossa Aalto-yliopiston laajuinen, Ihmislähtöiset elinympäristöt
-tutkimusohjelma, joka kattaa kaupunkisuunnitteluun ja elinympäristöihin liittyvät hankkeet.

Aalto-yliopisto jatkaa designpääkaupunkiyhteistyötä myös vuoden 2014 maailman designpääkaupunki Kapkaupungin kanssa. Yhteistyökumppanina Etelä-Afrikassa on Cape Peninsula University of Technology CPUT. Yhteistyön teema on ”Design for Urban Transformation” ja sillä haetaan innovatiivisia ratkaisuja kaupunkiympäristöjen kehityksen haasteisiin muotoilun avulla. Kehityshankkeita tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeiden sisällöistä vastaa Aalto-yliopiston globaalin vaikuttavuuden ohjelma Aalto Global Impact.

 – Kiihtyvä teknologinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kehitys edellyttää Aalto-yliopistolta yhä merkittävämpää roolia yhteiskunnassa. Haluamme viedä hyviä käytäntöjämme eteenpäin myös kansainvälisesti, Hyvönen toteaa.

Taustaa designpääkaupunkivuodesta Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopisto on ollut yksi Helsingin designpääkaupunkivuoden suurimmista sisällöntuottajista. Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden Living+ -ohjelmiston lähtökohtana on ollut luoda parempia elinympäristöjä kestävän kehityksen hengessä. 

Kaikkiaan 2000 Aalto-yliopiston opiskelijaa, opettajaa, tutkijaa ja yhteistyökumppania on työskennellyt 37 projektissa, joista noin 25 jatkuu designpääkaupunkivuoden jälkeen. Lähes kaikissa projekteissa on ollut yritys- tai muita yhteistyökumppaneita. Selvästi yli puolessa hankkeista oli yksi tai useampia kansainvälisiä kumppaneita ja puolet projekteista toteutettiin osittain tai kokonaan ulkomailla.

Erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia järjestettiin yhteensä 140 ja ne houkuttelivat yhteensä noin 180 000 kävijää. Hankkeet ovat kiinnostaneet runsaasti myös kansainvälisesti.

- Hyvinvoinnin muotoilussa etsitään ratkaisuja ympäristöjen, tuotteiden ja palvelujen suunnittelemiseksi siten, että kansalaisen, palveluntuottajan ja julkisen terveys- ja hyvinvointijärjestelmän edut kohtaavat, kuvailee hankkeen johtaja, professori Turkka Keinonen Aalto-yliopistosta.

- Hyvinvoinnin muotoilu perustuu usein yhteissuunnitteluun, mutta saattaa myös osoittaa muotoilijoiden havaitsemia ongelmia luovemman työskentelyn keinoin.

Mukana yli 200 osallistujaa Aallosta

365 Wellbeing -projekteihin on osallistunut yli 200 Aalto-yliopiston opiskelijaa, työntekijää, opettajaa ja professoria.

Hanke on aktivoinut asukkaita Helsingissä, Kauniaisissa, Espoossa ja Lahdessa.

Yhteistyökumppaneina on ollut myös noin 50 ammattilaista terveys-, lastensuojelu-, kaupunkisuunnittelun ja lähiöiden kehittämisen alalta. 

Tulokset julkaistaan kirjassa vuoden 2013 alussa

Hankkeessa työskennelleet tutkijat ovat koonneet kokemuksensa hyvinvoinnin muotoilusta kirjaksi, joka julkaistaan ensi vuoden alussa.

Kirjasta käy ilmi, millä tavalla muotoilijat lähestyvät sellaisia aloja, joiden usein mielletään olevan kaukana muotoilun perinteisestä kentästä. Kirjassa pääsevät ääneen myös yhteistyökumppanit, jotka kertovat kokemuksistaan muotoilijoiden kanssa työskentelystä.

- Kertomuksissa toistuu yhteistyökumppanien ihmetys siitä, mitä muotoilijat voivat tuoda niinkin konkreettiselle alalle kuin vaikkapa vanhus- tai mielenterveystyöhön. Lähes poikkeuksetta kehuja on saanut se, millä tavoin muotoilijat antoivat uuden ja tuoreen näkökulman omaan työhön ja siihen juurtuneisiin rutiineihin. Myös muotoiluopiskelijoiden innostus ja paneutuminen asiaan koettiin erittäin positiiviseksi, kertoo 365 Wellbeing -hankkeen mediakoordinaattori ja yksi kirjan toimittajista, Janos Honkonen.

Työ jatkuu designpääkaupunkivuoden jälkeenkin

Turkka Keinosen mukaan 365 Wellbeing -projektit eivät pääty designpääkaupunkivuoden myötä.

- Osa 365 Wellbeing -hankkeen teemoista jatkuu Aalto-yliopiston ja pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisissä tutkimushankkeissa. Hankkeen tulokset vaikuttavat myös opetuksen kehittämiseen siten, että muotoilun ja julkisten palvelujen väliseen yhteistyöhön kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, Turkka Keinonen sanoo.


Lisätietoja:
Turkka Keinonen, professori
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu 
p. 050 5723133 
turkka.keinonen@aalto.fi

Lisätietoja projektista: http://365wellbeing.aalto.fi/

Tutkijat arvioivat rakennusalan yritysten kestävän kehityksen käytäntöjen vaikutusta yritysten markkina-arvoon tilastollisin menetelmin. Tutkimus on alallaan ensimmäinen. Siinä tarkasteltiin suuria rakennusalan yrityksiä eri Euroopan maissa, muun muassa Suomessa, sekä Australiassa.

Tiedottamisen ja yritysten markkina-arvon välillä havaittiin tutkimuksessa myönteinen ja selkeä tilastollinen yhteys, kun yritykset tiedottivat kestävän kehityksen innovaatioistaan.

Kestävän kehityksen innovaatioita koskeva säännöllinen tiedottaminen lisäsi tutkimuksen kohteena olleiden yritysten pörssiarvoa 0,82 prosenttia. Yritysten kestävään kehitykseen pyrkivät käytännöt ja menestys siis näyttäisivät kulkevan käsi kädessä.

 − Rakennusalan yritysten investoinnit kestävään kehitykseen voivat johtaa markkina-arvon kasvuun. Kestävän kehityksen innovaatioilla on liiketoiminnan kannalta merkitystä rakennusalalla toimivien yritysten ylimmälle johdolle. Sen lisäksi kestävää kehitystä edistäviä innovaatioita koskevat tiedot voivat olla hyödyllisiä osakesijoittajille rakennusyritysten tulevia kasvumahdollisuuksia arvioitaessa, sanoo Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun professori Seppo Junnila.

Artikkeli on juuri valittu yhdeksi vuosien 2011–2012 parhaista artikkeleista arvovaltaisessa Building Research & Information -lehdessä. (Editor's recommended papers 2011–2012).

Lue koko artikkeli 

Lisätietoja:
Kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila  
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu 
p. 050 511 5816  
seppo.junnila@aalto.fi

****

Co-Core järjestää yleisölle avoimia opetustilanteita, joissa esitellään eri yliopistojen opiskelijoiden taide- ja muotoilutöitä. Co-core pyrkii avaamaan erilaisia suunnittelu- ja työskentelyprosesseja sekä ideoiden- ja toteutuksenkehittelyä. Tavoitteena on myötävaikuttaa avoimen, dialogiin perustuvan oppimisympäristön syntymiseen.

Co-Core -tapahtumassa mukana olevat opiskelijatyöt esitellään suurelle yleisölle avoimessa näyttelyssä. Näyttelyn yhteydessä kerrotaan töiden takaa löytyvistä suunnitteluprosesseista sekä käydään vuoropuhelua tekijöiden ja yleisön kesken. 

Co-core -tapahtumaan liittyy lisäksi seminaari, jossa kansainväliset professorit kertovat kuulumisistaan eri maiden taide- ja muotoilukentiltä. 

Tänä vuonna Co-Core -tapahtumaa isännöi Aalto-yliopisto

Co-Core seminaari järjestetään Ateneumissa 12.12. klo 10-13 ja kritiikkitilaisuus Sanoma-talon Mediatorilla 13.-14.12. klo 9-16.

Tapahtumat ovat avoimia yleisölle ja oiva tilaisuus tutustua suunnitteluprosesseihin sekä seurata kohta valmistuvien alan opiskelijoiden töitä ja näkemyksiä.

Tapahtuman yhteistyöyliopistot ovat: Aalto-yliopisto, China Central Academy Of Fine Arts (Kiina), Hongik University (Etelä-Korea), Silpakorn University (Thaimaa), Tama Art University (Japani) ja Tsinghua University Academy Of Arts & Design (Kiina).

Tapatumasta vastaa lehtori Toni Kauppila Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Sanoma Magazines tukee tapahtumaa osana designpääkaupunkivuoden yhteistyötä.

- Maailman designpääkaupungin tehtävänä on nostaa esiin muotoilun merkitystä, osoittaa nykyaikaisen muotoilun käyttötarkoituksia ja rakentaa kysyntää muotoilulle. Tässä projektimme ovat onnistuneet erinomaisesti. Helsingissä ja sen kumppanikaupungeissa on keskitytty paremman kaupungin rakentamiseen ja käynnistetty muotoilua hyödyntävää kehitystyötä, kertoo designpääkaupunkivuoden johtaja Pekka Timonen.

Muotoilu on tänä vuonna koskettanut suomalaisia laajemmin kuin koskaan aiemmin. Muotoilun vaikutusta ja merkitystä on avattu yhteensä 580 projektin kautta. Vuoden ohjelmaa Suomessa ja maailmalla oli toteuttamassa 290 organisaatiosta koostuva laaja verkosto.

Muotoilun menetelmien käyttö on vuoden aikana laajentunut monin tavoin. Niiden avulla on ratkaistu mm. terveys-ja sosiaalipalveluja, opiskelijakirjaston palvelua, lentokentän turvatarkastusta, työntekomme tapoja, työasuja ja opastejärjestelmien uudistusta.

Designpääkaupunkivuoden näyttelyissä, tapahtumissa ja kohteissa on käynyt lähes miljoona kävijää. Vuoden aikana järjestetyistä 2 800 tapahtumasta 90 prosenttia on ollut kaikille avoimia ja 80 prosenttia maksuttomia. Tapahtumien lisäksi ohjelma on koskettanut suurta osaa kaupunkilaisista laajamittaisten kehittämishankkeiden kautta.

Uusia oivalluksia ja uudenlaista yhteistyötä

Designpääkaupunkivuoden 580 projektista noin kolmasosa oli julkisen sektorin toteuttamia. Projekteissa osallistettiin tuhansia käyttäjiä mukaan tuote- ja palvelusuunnitteluun työpajoissa, koulutuksissa ja haastatteluissa.

Viiteen kaupunkiin syntyi myös uusia yhteisiä tiloja kaupunkilaisille. Helsingissä Teurastamon alue, Kampin kappeli, Paviljonki, kaupunkiviljelypuutarha Kääntöpöytä ja  Kulttuurisauna, Espoossa Muotoile Espoo -tila sekä maaliskuussa 2013 avautuva luontokeskus Haltia, Vantaalla Designikkuna sekä lentoaseman kaikille avoimet Suvanto-lounget ja Lahdessa Muotohuoltamo.

Uudet tilat muuttivat kaupunkikuvaa joko väliaikaisesti tai pysyvästi ja tarjosivat uusia paikkoja kohtaamiseen kaupungissa. Uudet tilat suunniteltiin alusta alkaen kaupunkilaisten yhteiseen toimintaan.

Designpääkaupunki kiinnosti maailmalla

Maailman designpääkaupunkina Suomen metropolialue on kerännyt laajaa kansainvälistä huomiota. Viesti muotoilun uudesta roolista on ollut paitsi vakuuttava myös kiinnostava: hankkeesta on tähän mennessä julkaistu vajaa 7 000 kansainvälistä artikkelia lähes sadassa  maassa.

Vuoden aikana designpääkaupungissa järjestettiin yli 80 kansainvälistä seminaaria, konferenssia ja tapahtumaa, jotka houkuttelivat maahan yli 2 000 kansainvälistä asiantuntijaa. Designvuoden puitteissa järjestettiin vuosina 2010–2012 noin 200 kansainvälistä tapahtumaa 44 eri maassa.

Loppuraportti julki maaliskuussa 2013

Designpääkaupunkivuoden organisaatio lopettaa toimintansa vuoden 2013 alussa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan maaliskuussa 2013.

Verkostomaisen toimintamallin ansiosta designpääkaupunkivuoden alkuun saattama muutos ei kuitenkaan pysähdy hanketta toteuttaneen organisaation tahdissa. Pitkäkestoiseen kehitykseen tähdänneet projektit jatkavat toimintaansa ja hankkeen taustayhteisöt valmistelevat jatkotoimia.

Designpääkaupunkivuoden hengen mukaisesti myös valtio haluaa edistää muotoilun käyttöä. Valtion vuonna 2012 käynnistämän kansallisen muotoiluohjelman laadinta on loppusuoralla ja se on määrä julkaista tammikuussa 2013.

Lue lisää.

Kapkaupungin designpääkaupunkivuoden tavoitteena on käyttää designia yhtenäisemmän kaupungin luomiseen. Kapkaupunki painottaa sosiaalisesti vastuullista designia, kestävyyttä ja innovaatioita. 

Teollisen muotoilun maailmanjärjestö Icsid luovuttaa maailman designpääkaupungin tittelin Kapkaupungille juhlaillallisella Helsingin kaupungintalolla. Nimityksestä kertovan World Design Capital Cape Town 2014 -laatan ottaa illallisella vastaan Kapkaupungin kaupunginjohtaja Patricia de Lille. 

Päätösseminaarin aiheena muotoilun merkitys muuttuvissa kaupungeissa

Designpääkaupunkivuoden kansainvälinen päätösseminaari järjestetään Finlandia-talossa 29.11.2012. Seminaari summaa yhteen designpääkaupunkivuoden vaikutuksia ja tarkastelee teemavuosien merkitystä kaupungeille.

Seminaarissa käsitellään neljää teemaa: Helsingin menestystarina ja opetukset, Uuden kasvun juuret ja muotoilun kysyntä, Globaali vastuu ja tulevaisuuden suunnittelu sekä Design kaupungin imagon edistäjänä. Teemoja pohtivat kotimaiset ja kansainväliset huippupuhujat kuten Ravi Naidoo, Judy Dobias ja Michael Thomson.

Seminaarin päättää paneelikeskustelu, johon osallistuvat Kapkaupungin, Taipein ja Lahden kaupunginjohtajat, Tukholman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä Icsidin, UNESCOn ja IBM Smarter Cities -verkoston edustajat. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, millaisia ovat muotoiluvetoiset kaupungit ja mitkä ovat suunnittelun haasteet nykypäivän kaupungeissa.

Seminaarin moderoi Sitran strategisen suunnittelun johtaja Marco Steinberg.

Seminaarin ohjelma.

Kuvia ja tunnelmia seminaarista.

Opiskelijoiden haasteena oli yhdessä capetownilaisten kanssa löytää ratkaisuja kysymykseen: "Mitä me voimme tehdä oman tilanteemme parantamiseksi?"

Koska kysymyksen asettelu pakotti osallistujat pohtimaan arkipäivän ongelmia hyvin subjektiivisesta ja käytännöllisestä näkökulmasta, syntyi sen seurauksena ratkaisuehdouksia, jotka olivat hyvin henkilökohtaisia.

Ratkaisuissa keskityttiin mm. siihen, miten yhteistöjen jäsenet voisivat itse ottaa haltuun erilaisia tehtäviä, ja minkälaiset ratkaisut olisivat toimivia ja kestäviä yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.

Haasteet ja tulokset kuvattiin ja ne ovat nähtävissä Andrea Couvertin videossa.

Katso video täältä!

- Yritysyhteistyökumppanimme ovat olleet tienraivaajia ja uuden etsijöitä. Toivon, että niiden esimerkki auttaa koko elinkeinoelämää ymmärtämään laajemmin designin merkityksen kilpailukyvyn luomisessa, sanoo designpääkaupungin johtaja Pekka Timonen.

Yrityskumppanien toiminta on ollut keskeistä koko designpääkaupunkivuoden toteutumisessa. Viimeisen kahden vuoden aikana tehty yhteistyö on ollut poikkeuksellisen monimuotoista, ja se on laajentanut käsitystä yritysyhteistyön mahdollisuuksista.

Yhteistyön taloudellinen laajuus on yli viisi miljoonaa euroa, ja lisäksi tulevat yritysten omat panostukset.

Suurin osa yritysten tapahtumista yleisölle avoimia

Designpääkaupungin yrityskumppanit ovat hyödyntäneet designia palvelumuotoilusta arkkitehtuuriin, vaatesuunnittelusta datavisualisointiin, käyttöliittymien suunnittelusta teolliseen muotoiluun ja graafiseen suunnitteluun. Hyödyt ovat heijastuneet yrityksiin, tuotteiden ja palvelujen käyttäjille sekä laajemmille yleisöille.

Hankkeita on ollut toteuttamassa satoja yritysten työntekijöitä ja kymmeniä muita yhteistyökumppaneita. Suuri osa yrityskumppanien hankkeista on ollut yleisölle avoimia ja kumppanien mahdollistamiin tapahtumiin on osallistunut lähes 200 000 ihmistä.

- Designpääkaupunki haastoi meidät pohtimaan muotoilun roolia kaikessa tekemisessämme. Ymmärryksemme muotoilun merkityksestä syveni ja viestimme on nyt terävämpi, kertoo BMW Suomen maajohtaja Marcel Buining.

KONE teki yhteistyötä muun muassa Wastelands-arkkitehtuurifestivaalin ja Docomomo-konferenssin kanssa. KONEen tuottama designbongarin hissikartta avasi Helsingin kaupunkia ennennäkemättömällä tavalla niin turisteille kuin kaupunkilaisille ja lukuisat avointen ovien tapahtumat mahdollistivat yleisön pääsyn yritysten tiloihin.

Kaikki World Design Capital Helsinki 2012 yrityskumppanit ovat Blue1, BMW, Finavia - Helsinki-Vantaan lentoasema, Fortum, HOK-Elanto, KONE, Martela, MTV MEDIA, Nokia, Sanoma Magazines Finland, UPM ja Viking Line, Clear Channel, Deloitte, Fjord, hasan&partners, IBM, Iittala, Lapin Kulta, Paulig ja STOCKMANN.

Yritysyhteistyösopimuksissa WDC Helsinki 2012 kumppanina on Infront Finland Oy, joka on erikoistunut merkittävien tapahtumien yritysyhteistyön rakentamiseen.

Designmuseossa pidetyssä lehdistötilaisuudessa Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Mikko Kalhama luovutti 10 000 euron palkinnon Jasmiine Julin-Arolle. Parhaiten Julin-Aro tunnetaan kansallisesti että kansainvälisesti Rukka SRO Smart Rider’s Outfit -asujen suunnittelijana.

– Palkittu Jasmiine Julin-Aro toimii aktiivisesti taideteollisuuden alalla ja edistää suomalaista muotoilua myös ulkomailla. Hän rohkeasti kokeilee uusia materiaali-innovaatioita ja käyttää tutkimusta suunnittelutyönsä taustalla, perusteli Mikko Kalhama palkintojuryn valintaa.

Jasmiine Julin-Aro on vahva ja kokenut tekijä mielenkiintoisella ja mahdollisuuksia antavalla muotoilun osa-alueella, urheiluvaatesuun­nittelussa. Palkintojury arvosti erikoisesti hänen tapaansa puhua suomalaisen vaatetusteollisuuden ja sen erityisvahvuuksien puolesta. Jasmiine Julin-Aro on työnsä kautta vaikuttanut merkittävästi yhteistyöyritysten menestykseen aikana, jolloin alaa ovat kohdanneet kovat haasteet.

– Voisin sanoa näin urheilijoiden termein, että palkinto tuli minulle täysin puuntakaa. Saamani palkinto palkitsee samalla suomalaisen urheiluvaatesuunnittelun, iloitsi Jasmiine Julin-Aro.

Jasmiine Julin-Aro perusti vuonna 1985 oman Studio Dimensio -nimisen toimistonsa ja on siitä lähtien toiminut freelance-suunnittelijana useille vaatetusalan yrityksille Suomessa. Hänen erikoisalaansa ovat funktionaaliset, muun muassa moottoripyöräilijöille, hiihtäjille ja purjehtijoille tarkoitetut asut. Useat hänen tuotteistaan ovat saaneet muotoilupalkintoja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Vuoden 2012 palkintojuryyn kuuluivat Pentti Kivinen Suomen Messusäätiöstä, muotoilija, professori Heikki Orvola, muotoilija, taiteilijaprofessori Hannu Kähönen, muotoilija Terhi Tuominen ja toimitusjohtaja Mikko Kalhama Design Forum Finlandista.

Designmuseon Designgalleria 12 -sarjassa nähdään joulukuun alkuun Jasmiine Julin-Aron tuotantoa. Esillä on muun muassa eri yhteyksissä palkittuja urheiluvaatteita moottoripyöräasuista purjehdus- ja golfvaatteisiin.

Design Forum Finland jakoi Kaj Franck -muotoilupalkinnon nyt 21. kerran. Maineikkaan suomalaisen muotoi­lijan Kaj Franckin (1911–89) mukaan nimetyn palkinnon tavoitteena on tukea muotoilijaa tai työryhmää, joka on uutta luovalla tavalla suunnitellut korkeatasoisia teollisia tuotteita, toimii aktiivisesti taideteollisuuden alueella ja on suunnitellut myös uniik­keja töitä. Palkinnonsaajat edustavat monipuolisesti suomalaisen muotoilun kärkeä. Palkintosumman lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Palkintoon kuuluvat myös Tapio Junnon suunnittelema mitali ja palkinnonsaajan työtä esittelevä näyttely julkaisuineen.

Tiedon avaaminen perustuu Linked Data -lähestymistapaan, semanttisen webin teknologioihin ja Aalto-yliopiston omaan tutkimukseen. Palvelun sisältöjä voi yhdistää ja rikastaa muiden yliopistojen ja verkon avointen datapilvien kautta.

Palvelu tarjoaa Aalto-yliopistoon liittyvää tietoa sovellusten, analyysien ja visualisointien tekoon. Tietoja opetustarjonnasta, tutkijoista, julkaisuista, projekteista, rakennuksista, organisaatiorakenteesta ja tapahtumista kerätään yliopiston sisäisistä rekistereistä. Ne muunnetaan semanttisen webin teknologioihin perustuvaksi avoimeksi tiedoksi. Tiedon esittämisessä käytetään kansainvälisiä standardeja.

Palvelun ovat kehittäneet yliopiston tutkijat, opiskelijat, hallinto, IT-palvelut ja viestintä eri Aalto-yliopiston kampuksilta.

Avoimesta datasta Aalto-yliopiston ”semanttinen selkäranka”

Avoin sisältö ja sen kuvailuun käytetyt tekniikat muodostavat Aalto-yliopiston semanttisen selkärangan, jonka varaan yliopiston uusia ja yhä älykkäämpiä verkkosivustoja voidaan kehittää.

Keskitetyt palvelut ja yhteisöllinen koordinointi vähentävät tarpeetonta työtä sekä edistävät Aalto-yliopiston eri toimijoiden ja kampusten yhteistyötä. Avoin tietovaranto on myös erinomainen väline Aalto-yliopiston toiminnan seuraamiseen ja rinnastamiseen muiden yliopistojen kanssa. 

Palvelussa nyt oleva tieto on kerätty erimuotoisista lähteistä, muun muassa tietokannoista, excel-taulukoista ja verkkopalveluiden rest-rajapinnoilta, ja muunnettu yhdenmukaiseen semanttisessa webissä käytettävään rdf-muotoon. Sitä voidaan käyttää SPARQL-rajapinnan avulla. Data tarjotaan myös Linked Data -muodossa sekä ladattavina tiedostoina. Kaiken päälle rakennettu Aalto-yliopiston datakatalogi kertoo saatavilla olevasta tiedosta.

Aalto-yliopiston avoimen yhdistetyn datan palvelu: http://data.aalto.fi  

Lisätietoja:
Tomi Kauppinen 
Osma Suominen 
Miika Alonen 
Eero Hyvönen (projektin vetäjä) 
etunimi.sukunimi@aalto.fi

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu mediatekniikan laitos

Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo: http://www.seco.tkk.fi/

Linked Open Aalto -tutkimushanke: http://www.seco.tkk.fi/projects/loa/   

Aalto-yliopisto jatkaa designpääkaupunkiyhteistyötä vuonna 2014 Kapkaupungin kanssa. Aalto-yliopiston yhteistyökumppanina Etelä-Afrikassa on Cape Peninsula University of Technology (CPUT). Yhteistyöllä haetaan innovatiivisia ratkaisuja kaupunkiympäristöjen kehityksen haasteisiin muotoilun avulla. Teemana on Design for Urban Transformation.

Yliopistojen välisen yhteistyön tavoitteena on luoda elinympäristöjä parantavia ratkaisuja kestävän kehityksen hengessä. Käytännön kehityshankkeita tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Hankkeiden sisällöistä vastaa Aalto-yliopiston globaalin vaikuttavuuden ohjelma Aalto Global Impact.

 – Kiihtyvä teknologinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen kehitys edellyttää myös Aalto-yliopistolta yhä merkittävämpää roolia yhteiskunnassa. Haluamme viedä hyviä käytäntöjämme eteenpäin myös kansainvälisesti, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Helena Hyvönen sanoo.

Designpääkaupunkivuosi 2012 tuotti uusia kumppanuuksia, kansainvälistä näkyvyyttä ja mielenkiintoisia hankkeita

Aalto-yliopiston designpääkaupunkivuoden tavoitteena oli tehdä yhteistyötä laajasti eri yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa ja tuoda muotoiluosaaminen ja muotoilun mahdollisuudet aktiivisesti keskusteluun. Aalto-yliopisto oli yksi Helsingin designpääkaupunkivuoden suurimmista sisällöntuottajista.

Kaikkiaan 2000 Aalto-yliopiston opiskelijaa, opettajaa, tutkijaa ja yhteistyökumppania on työskennellyt 37 projektissa, joista noin 25 jatkuu designpääkaupunkivuoden jälkeen.

Lähes kaikissa (95 prosenttia) projekteissa on ollut yritys- tai muita yhteistyökumppaneita. Selvästi yli puolessa hankkeista oli yksi tai useampia kansainvälisiä kumppaneita ja puolet projekteista toteutettiin osittain tai kokonaan ulkomailla.

Erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia järjestettiin yhteensä 140 ja ne houkuttelivat yhteensä noin 180 000 kävijää. Hankkeet ovat kiinnostaneet runsaasti myös kansainvälisesti.

Paviljongin rakennusmateriaali hyödynnetään ja tulokset esitellään vuoden 2013 Habitare-messujen Trash Design -osastolla. Uusiokäyttöä ideoimaan kutsutaan kansainvälisesti tunnettuja arkkitehtejä.  

Paviljongin jatkokäyttö tärkeää UPM:lle

Paviljongin puu- ja komposiittimateriaalit ovat designpääkaupungin pääyhteistyökumppani UPM:ltä ja Paviljonki siirtyi purkamisen jälkeen UPM:n omistukseen. UPM:n päätös rakennusmateriaalien jatkokäytöstä on ilahduttanut kaikkia osapuolia. 

- Paviljonki on välittänyt vakuuttavan viestin ekorakentamisen ja UPM:n innovatiivisten tuotteiden mahdollisuuksista. Meille oli tärkeää, että Paviljongin materiaalit jatkavat matkaansa muotoilun parissa. On mielenkiintoista nähdä, mitä kansainväliset arkkitehdit saavat materiaaleista aikaan, sanoo UPM:n brändijohtaja Elisa Nilsson.

Keskustelua Paviljongin perinnöstä halutaan jatkaa

Designpääkaupungin Paviljongin toteuttivat yhdessä Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, UPM ja World Design Capital Helsinki 2012. Tavoitteena oli muodostaa kaupunkitilaan uudenlainen, kaikille avoin kohtaamispaikka, luoda yhteisöllisyyttä ja herättää keskustelua paremmasta kaupungista.

- Paviljonki muutti pysäköintialueen merkitykselliseksi paikaksi, joka tuntuu nyt tyhjältä. Toivon, että olemme vauhdittaneet keskustelua paitsi kaupunkitilan käytöstä niin myös Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon tilakysymyksestä, sanoo designpääkaupungin ohjelmajohtaja Kaarina Gould.

Paviljongin kävijät ja tekijät tyytyväisiä

Paviljonki tarjosi maksutonta, kaikille avointa ohjelmaa ja ajanvietettä kaikkiaan 105 aukiolopäivänä. Aalto-yliopiston Puustudion opiskelija- ja asiantuntijaryhmän suunnittelema puupaviljonki edusti myös uuden ajan arkkitehtuuria ja oli suomalaisen puurakentamisen huippunäytös. Kävijöitä Paviljongissa vieraili kaikkiaan 80 000.

- Paviljonki tarjosi Aalto-yliopiston Puustudion opiskelijoille ainutlaatuisen oppimiskokemuksen, ja nosti sen kautta nuoria tekijöitä esiin. Paviljongin opiskelija- ja henkilökuntatiimi toteutti suunnittelu- ja rakennusprojektin alusta loppuun, ensimmäisistä luonnoksista rakennuksen käyttöönottoon. Aalto-yliopiston tavoite tehdä yhteistyötä laajasti eri toimijoiden kanssa realisoitui kiinnostavalla tavalla Paviljongin kokonaisuudessa. Paviljonki on hyvä esimerkki siitä, mitä suomalaisesta puusta ja siitä jalostettavista tuotteista voidaan tehdä ammattimaisesti ja innovatiivisesti yhdistämällä kestävä puurakentaminen, perinteet, design ja tulevaisuus, sanoo Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Helena Hyvönen.

Helsinki maailman designpääkaupunkina 2012 on ollut kaikkien aikojen laajin suomalaisen muotoilun ja muotoiluosaamisen kansainvälinen edistämistoimenpide.

Viimeisen kolmen vuoden aikana on designvuoden puitteissa on järjestetty noin 200 kansainvälistä tapahtumaa 44 eri maassa. Myös kansainväliset mediat ovat huomioineet designpääkaupunkivuoden laajemmin kuin yhdenkään toisen Suomessa järjestetyn teemavuoden.

Kansainväliset toimenpiteet huipentuvat parhaillaan Shanghaissa järjestettävään Radical Design Weekiin.

Kiinnostus ja maine kasvaneet selvästi

Designpääkaupungin kansainvälisillä toimilla on edistetty mukana olevien toimijoiden tunnettuutta, liiketoimintaa sekä yhteistyöverkostoja. Huomiota on kiinnitetty siihen, millaista uutta osaamista ja ajattelua Suomesta löytyy.

“Suomalaisen designin maine on entistä parempi ja kiinnostavampi. Tämä näkyy yhteydenottojen kasvussa ja meillä onkin luksusongelma: kontakteja tulee jatkuvasti lisää. Britanniassa uskottavuus syntyy siitä, kuka toimijana olet ja designpääkaupunki-nimitys on auttanut tässä. Ennen nimitystä Suomi oli ‘cool’. World Design Capital -nimitys antoi lisäleiman ‘supercool’”, kertoo Suomen Lontoon instituutin johtaja Raija Koli.

Suomalaistoimijoiden rooli maailmalla vahvistunut

Designpääkaupunkivuoden kansainvälisen ohjelman on haluttu edistävän erityisesti sellaisten toimijoiden työtä, jotka pystyvät hyödyntämään tehtyä työtä vuoden 2012 jälkeen. Designpääkaupunki on toiminut yhteistyön kokoajana ja käynnistäjänä, jakanut kontakteja ja kehittänyt uusia yhteyksiä.

”Aalto-yliopiston Kapkaupunki-yhteistyötä ei olisi ilman designpääkaupunkia. Yhteistyö alkoi heti kun Kapkaupunki valittiin vuoden 2014 designpääkaupungiksi. Kun maailman parhaat koulut haluavat tehdä kanssamme entistä tiiviimpää yhteistyötä, voidaan sanoa että designpääkaupunkivuosi on ollut vähintään merkityksellinen lisämauste kiinnostuksen herättämisessä”, sanoo Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Helena Hyvönen.

Medianäkyvyydestä hyvät tulokset

Selkein tulos on syntynyt medianäkyvyydestä, jonka määrä ja laatu on ylittänyt kaikki odotukset. Saavutetulla julkisuudella on pitkäaikaiset vaikutukset Suomi-kuvaan ja matkailun kehittämiseen.

Kansainvälisen median huomio on keskittynyt usein siihen, että vahvan muotoiluperinteen Suomi on ottanut uuden suunnan designin laajassa yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä. Samalla Suomen rooli ongelmanratkaisijana on edelleen vahvistunut.  

Kiinalais-suomalainen keskus, Sino-Finnish Centre tarjoaa malleja opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden sekä yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyölle. Aalto-Tongji Design Factoryssä sijaitseva keskus toimii Kiinan ja Suomen välisen vuorovaikutuksen kohtaamispaikkana ja suomalaisyritysten tukena. Tongji on yksi Kiinan voimakkaimmin kansainvälistyvistä yliopistoista.

 - Vain tiiviissä yhteistyössä toteutettujen projektien kautta voimme saada aikaan todellisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, sanoo Aalto-Tongji Design Factoryn operatiivinen johtaja Matti M. Hämäläinen.

Yhteisiä projekteja on toteutettu muun muassa Koneen, Metson, Marimekon, Nokian, Uniluminin, Haierin ja Biolanin kanssa. Yhteistyössä on mukana kolmisenkymmentä Aalto-yliopiston professoria, ja kursseille on osallistunut satoja opiskelijoita.

Aalto-Tongji Design Factoryssä alkoi vuonna 2011 International Design Business Management kaksoistutkinto-ohjelma ja vastaava ohjelma kestävästä kehityksestä on työn alla. Ensimmäinen Aalto-Tongji-professuuri perustettiin syyskuussa 2012.

Radical Design Week Shanghaissa 26.10.–4.11.2012

- Aalto-yliopiston ja Tongjin yliopiston yhteistyön tuloksista yksi oivallinen esimerkki on Radical Design Week. Aalto-yliopisto on kyennyt aktivoimaan suuren joukon suomalaisia toimijoita yhteistyöhön Kiinassa, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Hannu Seristö.

Aalto-yliopisto on näyttävästi esillä Radical Design Weekin tapahtumissa Shanghaissa 26.10.–4.11.2012. Designpääkaupungin hengessä järjestettävän Suomi-promootiohankkeen tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Kiinan välistä pitkäjänteistä koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä.

 Aalto-yliopisto tuo Radical Design Week -tapahtumaan viimekeväiseen Masters of Aalto MoA12 -lopputyönäyttelyyn perustuvan NEXT Design -näyttelyn. Monialainen kokonaisuus irrottelee tulevan sukupolven suunnittelijoiden visioilla muotoilun tulevaisuudesta.

Aalto-yliopiston arkkitehtuuriopiskelijat ja -opettajat työskentelevät Shanghaissa yhteistyössä Tongjin yliopiston, Massachusetts Institute of Techonology MIT:n sekä yritysten kanssa. Työpajoja järjestetään Radical Design Weekin yhteydessä muun muassa kaupunkisuunnittelun tulevaisuudesta, käyttäjälähtöisistä innovaatioista ja kattopuutarhoista.

Aalto-yliopisto on myös mukana suomalais-kiinalaisessa kulttuuriyhteistyöohjelmassa vuosina 2012–2015.

Lisätietoja: 
Operatiivinen johtaja Matti M. Hämäläinen 
Aalto-Tongji Design Factory 
+358 50 599 6159
 matti.m.hamalainen@aalto.fi

Senior Advisor, PR Krista Kinnunen 
Aalto-yliopiston viestintä 
+358 50 341 2256 
krista.kinnunen@aalto.fi

aalto.fi 
alumninet.aalto.fi 
sfc.tongji.edu.cn 
www.radicaldesignweek.com

Suomen Muotoilutoimistojen ja Aalto-yliopiston Design ROI -hanke luo yhteisen kielen muotoilun ja elinkeinoelämän välille. Hanke on arvokas erityisesti elinkeinoelämän PK-sektorin ja muotoilutoimistojen näkökulmasta.

Englannissa keskimääräisen muotoiluinvestoinnin on todettu kasvattavan liikevaihtoa 2,25-kertaisesti investoituihin varoihin nähden. Tanskassa muotoiluun panostavat yritykset ovat saavuttaneet 22% suurempaa kasvua verrattuna niihin yrityksiin, jotka eivät ole investoineet muotoiluun, ja ero nousee 40%:iin, mikäli kyse on jatkuvista panostuksista.

Design ROI tekee muotoilunvaikutukset näkyviksi

Design ROI on uranuurtaja kerätyn datan puristamisessa työkaluksi. Aalto-yliopiston professori Jaakko Aspara kiteyttää: ”Design ROI on konkreettinen ratkaisu erittäin suureen ongelmaan, joka on hidastanut muutoin pitkälle kehittyneen design-sektorin vaikutusta muuhun yhteiskuntaan.”

Liiketaloudellisesti muotoiluosaamisen suurimmat vaikutukset voivat olla vielä edessäpäin. Hyvästä maineestaan huolimatta suomalainen elinkeinoelämä käyttää muotoilua usein vain taktisella tasolla, jolloin se ymmärretään tyypillisesti tuotteiden ominaisuuksien ja ulkonäön suunnitteluksi. Muotoiluhankkeita ei nähdä osana yritysten strategista päätöksentekoa. Monessa yrityksessä koetaan, ettei muotoilulla ole mitään annettavaa niiden liiketoiminnalle, ja että muotoiluinvestointien perustelu on hankalaa juuri mittareiden puuttumisen vuoksi.

Design ROI:n projektipäällikkö Antti Pitkänen kertoo: ”Työkalumme auttaa paitsi laskemaan muotoilun vaikutuksia, myös ymmärtämään muotoilua laajemmin. Suomessa on valtavasti kasvupotentiaalia sellaisten yritysten joukossa, joille muotoilu on joko kokonaan vieras toiminto tai joille sen käyttö on hyvin satunnaista.”

Suomen Muotoilutoimistojen ja Aalto-yliopiston toteuttamalla Design ROI:lla on keskeinen rooli designpääkaupunkivuoden ohjelmassa. Valmistuva työkalu todentaa designin uutta roolia elinkeinoelämässä. Teema jatkuu marraskuussa, kun Suomen valtion muotoilupoliittisen ohjelman on määrä valmistua. Design ROI -projekti ja työkalun kehitystyö jatkuu yhteistyökumppanien kanssa vielä designpääkaupunkivuoden päätyttyäkin, tavoitteena entistä menestyvämpi Suomi.

Lisätietoja:

Design ROI -tutkimusraportti on ladattavissa  osoitteesta www.designroi.fi.

Karoliina Salonen 
toiminnanjohtaja, Suomen Muotoilutoimistot karoliina.salonen@designforum.fi
+358 43 824 5399

Antti Pitkänen, projektipäällikkö,
Design ROI 
antti.pitkanen@seos.fi,
+358 050 573 4645 u

Hankkeen rahoittajat: Aalto-yliopisto, Teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus Tekes, World Design Capital Helsinki 2012 ja Suomen Muotoilutoimistot ryn (FDBA) 15 jäsentoimistoa.

Onko tiedossasi suomalaisen muotoilun avulla toteutettu ratkaisu, joka edistää hyvinvointia ja, joka ansaitsisi maailman suurimman muotoilupalkinnon?

INDEX: DESIGN TO IMPROVE LIFE on Tanskan valtion rahoittama voittoa tavoittelematon järjestö, joka jakaa joka toinen vuosi muotoilupalkinnon nimeltään INDEX: AWARD.

Parhaillaan etsitään erilaisia muotoilua hyödyntäviä ratkaisuja, jotka  pyrkivät helpottamaan merkittävien maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisua kuten esimerkiksi vedenkulutus, koulutuksen puute ja elintasosairauksien ehkäiseminen.

Parhaat ratkaisut palkitaan yhteensä 500.000 euron arvoisella INDEX: AWARDilla ja etuoikeudella parantaa ihmisten elämää ympäri maailman.

Tutustu muihin ehdokkaisiin ja ehdota omaa suosikkiasi 17.12.2012 mennessä osoitteessa www.nominateforindexaward.dk.

Helsingin Arabianrantaan on valmistunut maailmankuulun muotoilijan, akateemikko Tapio Wirkkalan mukaan nimetty taidepuisto. Puiston on suunnitellut yhdysvaltalainen taiteilija, ohjaaja ja arkkitehti Robert Wilson. 

Puisto avataan virallisesti tänään 22.10. klo 16 (Mediakeskus Lume, Hämeentie 135 C). Avajaisissa Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esimies Jaakko Lyytinen haastatattelee Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Tuula Isohannia puiston synnystä. Näyttelijä Timo Torikka haastattelee taiteiliaja Robert Wilstonia ja Helsingin taidemuseon johtaja Janne Janne Gallen-Kallela-Siréniä. Tapio Wirkkalan puiston avajaisia juhlistetaan puistossa paikan påäällä (Arabiankatu 13) klo 18.30. 

Wilson on uraauurtava ohjaaja ja taiteilija

Robert Wilson (s. 1941) on yksi aikamme merkittävimmistä ohjaajista, mutta myös maineikas kuvataiteilija, arkkitehti ja lavastaja. Wilson yhdistää täysin uudella tavalla eri taiteenaloja toisiinsa. Valolla ja valaistuksella on merkittävä osuus Wilsonin suunnittelussa.

Wilsonin suunnittelema puisto on elämyksellinen kokonaistaideteos, joka tarjoaa kaupunkilaisille tunnelmallisen ja kodikkaan kohtaamispaikan. Puistossa on yhdeksän huonetta, joissa yksityinen ja julkinen elävät rinta rinnan.

Ainutlaatuinen, kansainvälinen julkisen taiteen hanke on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin taidemuseon, kaupunkisuunnitteluviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä Staran kanssa.

Puisto juhlistaa World Design Capital Helsinki 2012 -vuotta ja pääkaupungin 200-vuotisjuhlaa.

Investointikonsultti Judith Strong Iso-Britanniasta luennoi arkkitehtuurikilpailuista ja niiden tutkimuksesta. Aihe on suomalaisittain kiinnostava, sillä maallamme on vahva arkkitehtuurikilpailujen järjestämisen perinne. Strong toimii muun muassa International Union of Architects eli arkkitehtien kansainvälisen järjestön työryhmässä, jonka tehtävänä oli yhdenmukaistaa ja luoda säännöt kansainvälisille kilpailuille.

Strongin lisäksi tutkimuspäivillä luennoi kolme kansainvälisesti tunnettua arkkitehtuurin tutkijaa: arkkitehtuuritutkimuksen metodologian professori David Wang Yhdysvalloista, Aalto-yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulun Fulbright-professorina toimiva Salim Elwazani sekä kestävän kehityksen suunnitteluun erikoistunut professori, arkkitehti Sara Grahn Ruotsista. Grahn on vastikään voittanut Suomessakin kaksi arkkitehtuurikilpailua: Toppilanranta Oulussa ja Mustasaaren Sepänkylä lähellä Vaasaa.

Arkkitehtuuritutkimuksen päivillä esitellään nelisenkymmentä ajankohtaista tieteellistä tutkimusta, joiden aiheet edustavat muun muassa arkkitehtuurikilpailuja, sosiaalisesti kestävää kehitystä, oppimisen tiloja, osallistuvaa valaistussuunnittelua ja algoritmista suunnittelua.

Suomen arkkitehtikoulut ovat vuodesta 2009 lähtien järjestäneet yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa Arkkitehtuurin tutkimuksen päivät, joilla esitellään rakennettuun ympäristöön liittyvää tutkimusta laajasti eri osa-alueilta yhdyskuntasuunnittelusta, arkkitehtuurin historian ja filosofian tutkimuksesta aina suunnittelututkimukseen asti. Nyt järjestettävään tapahtumaan odotetaan noin 70 arkkitehtuurin tutkijaa, kaukaisimmat osallistujat Australiasta ja Brasiliasta.

Tapahtuma on osa World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmatarjontaa.

Lisätietoja:

Arkkitehtuuripäivien verkkosivut ja ohjelma 

TkT arkkitehti Helena Teräväinen
Aalto-yliopiston taiteen ja suunnittelun korkeakoulu 
Arkkitehtuurin laitos 
puh. 050 408 1818 
helena.teravainen@aalto.fi

Näyttely esittelee eri näkökulmia nykypäivän suhteeseen ihmisen ja kodin välillä, sekä erilaisiin verisoihin nykyisistä asuinympäristöistämme.

Tila henkilökohtaiseen muutokseen

Koti voi olla esitys omasta persoonasta, paikasta johon on kaipuu tai symbooli jostain turvallisesta maailmanmenon keskellä. Mutta se voi olla myös konsepti kodista poissa kotoa, sen tärkeys on kuitenkin jatkuvasti muuttuva käsite, samalla tavalla kuin hotellihuoneen voi muuttaa kodiksi tarvittaessa.

Näyttely heijastaa kodin ympäristön evoluutiota vuosien mittaan aina 1800-luvulle asti. Näyttelyn on tuottanut Design museo ja sen kuraattorina toimii Suvi Saloniemi, näyttelyn arkkitehtina toimii Harri Kivilinna. Näyttelyn visuaalisen puolen on luonut Laura Väinölä. 

Design galleria 12:ta näyttely juhlistaa design kollektiivia.

Juhlanäyttely esittelee kymmenvuotisen taipaleen saavutuksia ja aktiivisuutta. Näyttely palaa takaisin juurilleen Aalto yliopiston taiteen ja muotoilun keraamisen suunnittelun linjalle. Mukana on niin uusia kuin vanhojakin jäseniä. Yhdistys esittelee uusia nuoria suunnittelijoita, sekä heidän ideoitaan markkinointi tilaisuuksissa, tavoitteena löytää heille työllistymistilaisuuksia.

Näyttely koostuu uusista ja tuoreista kokoelmista artesaanien ja teollisten suunnittelijoiden töistä, joiden tavoitteeena on löytää uusia näkökulmia mm. saveen materiaalina, jopa arkkitehtuurin kautta.

Koti näyttely on avoinna Design museolla tammikuun 13 päivään asti. Design muuton työt ovat esillä Galleria 12:ssa lokakuun 28:aan päivään saakka.

Design ROI on Suomen Muotoilutoimistot – Finnish Design Business Association ry:n (FDBA) tutkimushanke, jonka toteutuksesta vastaa poikkitieteellinen tiimi Aalto-yliopiston Design Factorysta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää malli ja käytännön mittaristo muotoiluinvestointien hyödyistä niin muotoilutoimistojen kuin muotoilua hyödyntävien yritysten käyttöön. Syyskuussa 2011 alkaneen tutkimusprojektin ensimmäinen vaihe on päättynyt ja tulokset julkaistaan 25.10. kutsuvierastilaisuudessa.

Vaikuttavuuden mittaamiseen kehitetään oma työkalu 

Design ROI -tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä muotoilun vaikuttavuudesta puhumalla siitä yritysjohdolle heidän omalla kielellään. Muotoiluinvestointien vaikuttavuuden mittaaminen noudattaa liikkeenjohdolle tuttua ROI-ajatusmallia.

Hankkeen tarkoituksena on luoda muotoilutoimistoille työkalu, jonka avulla ne voivat havainnollistaa muotoilun taloudellisia hyötyjä asiakasryhmilleen. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada aikaan pysyvä muutos muotoilukeskustelussa ja parantaa alan toimijoiden toimintaedellytyksiä.
 
Design ROI on World Design Capital Helsinki 2012 -hanke.
 
Lisätietoja:
Karoliina Salonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Muotoilutoimistot ry
karoliina.salonen@designforum.fi